Säveltäjä Arvo Pärt käsittelee suuria tunteita minimalismin kautta

marraskuu 10, 2017

Virolainen nykysäveltäjä Arvo Pärt on tunnettu ympäri maailmaa ja Virossa erittäin rakastettu kulttuurihahmo. Pärt on tällä hetkellä myös maailman esitetyin edelleen elossa oleva säveltäjä. Pärtiä on kiitelty mm. siitä, että hän kykenee tulkitsemaan ikiaikaista surua mestarillisella tavalla. Pärt ei pidä haastatteluista ja hänen henkilönsä on säilynyt omalla tavallaan mysteerinä myös Virossa. Toisinaan Pärtiä on parjattu myös naiiviksi, mutta tämän virolaiset kieltävät täysin. Pärtiä kuuntelemalla voi oppia ymmärtämään aivan uudella tasolla tätä meidän pohjoista kulttuuriamme.

Säveltäjä Arvo Pärt käsittelee suuria tunteita minimalismin kautta

Viron musiikkikoulutus antoi pohjan, mutta Neuvostoliitto sai pakenemaan

Virolaiset rakastavat musiikkia ja maan musiikkikoulutus on varsin korkeatasoista. Ei siis ole ihme, että täällä Pärt otti säveltäjänuransa ensiaskeleet. Pärt on kotoisin Viron pohjoisosasta, Rakveren kaupungista. Hän on opiskellut lapsesta asti pianonsoittoa, mutta jatkoi musiikkiopintojaan peruskoulun jälkeen Tallinnan konservatoriossa, joka on maan arvostetuin musiikkioppilaitos. Jo opiskeluaikoina Pärt oli innostunut keskiaikaisesta musiikista ja renessanssimusiikista ja tästä on nähtävissä vaikutteita hänen myöhemmässä tuotannossaankin.

Opiskeluaikoinaan 1960-luvun alkupuolella Pärt sävelsi musiikkia moniin virolaisiin elokuviin ja nousi sitä kautta kuuluisuuteen säveltäjänä. Neuvostoliitossa maan virallinen johto suhtautui häneen kuitenkin epäilyksellä ja Pärt koki, että hän ei voinut toimia säveltäjänä tarpeeksi vapaasti silloisessa ilmapiirissä. Vuonna 1980 Pärt päätti lähteä Virosta ja suuntasi sen sijaan Wieniin, joka tunnettiin vielä silloinkin klassisen musiikin turvapaikkana. Myöhemmin Pärt asettui asumaan Berliiniin, jossa hän viihtyi aina vuoteen 2010. Nykyään Pärt on asettunut jälleen pysyvästi Viroon.

Viron rakastettu mystikko ja kulttuurihahmo

Pärtiä on aina esitetty Virossa ahkerasti ja hänen maailmanlaajuista menestystään juhlittu ahkerasti. Berliinissä asuessaankin Pärt vieraili säännöllisesti Virossa, erityisesti maan itsenäistyttyä vuonna 1991. Pärt on nimenä tuttu heillekin, jotka eivät yleensä nykymusiikkia kuuntele. Pärtin uralla ensimmäinen todella suuri kansainvälinen menestys oli Für Alina -pianoteos. Teosta edelsi kahdeksan vuoden julkaisemattomuus. Tämän teoksen jälkeen Pärt kiinnostui vanhasta musiikista ja erityisesti kirkkolaulusta, joka näkyi myöhemmin hänen teoksissaan uuden tyyppisenä ilmaisuna.

Viron rakastettu mystikko ja kulttuurihahmo

Pärtin musiikkia kuvaillessa esiin nousevat usein rauha, pelkistyneisyys ja mystiikka. Moni kuuntelija kokee Pärtin musiikin tarjoavan pakopaikan maailmasta ja tunnelman, joka mahdollistaa miettimisen. Pärtin musiikissa korostuu sävellystekniikka nimeltä tintinnabuli, joka on latinaa ja tarkoittaa suoraan käännettynä pieniä kelloja. Tämä on 1900-luvun taidemusiikin vaiheissa nähty tuoreena ja kaivattuna paluuna yksinkertaisuuteen, mutta on tekniikkaa myös pilkattu minimalisminsa vuoksi. Pärt ei kuitenkaan ollut yksin minimalisminkaipuunsa kanssa. Erityisesti 1970-luvulla monet nykymusiikin säveltäjät reagoivat jollain tavalla monimutkaistuneeseen ja epätasaiseen modernin musiikin tyyliin, ja monen reaktio oli nimenomaan pelkistäminen. Yksinkertaistaminen ei tarkoittanut kuitenkaan automaattisesti helpompaa säveltämistä, sillä esimerkiksi Pärtin yksinkertaisimmatkin teokset on toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa länsimaisen taidemusiikin historiallisten teosten kanssa.

Pärtin musiikin hienous korostuu pienissä yksityiskohdissa

Säveltäjänä ja kuoronjohtajana toimiva Tapani Länsiö kertoo pitävänsä erityisesti Pärtin kuoroteoksista. Hän nimenomaan nauttii teosten omalaatuisesta yksinkertaisuudesta, sillä nykymusiikki muuttuu hänen mukaansa helposti vain ”kilinäksi ja kolinaksi”. Pärtin kuoroteoksissa ei pyritä tekemään vaikutusta sillä, että ne olisivat lauluteknisesti jotenkin hankalia, vaan sen sijaan salaisuus piilee pienissä, mutta tärkeissä dynamiikan vaihteluissa. Länsiö toteaa teosten olevan erityisesti kuoronjohtajan kannalta herkullisia, sillä niissä pääsee todella jalostamaan sointia ja hiomaan yksityiskohtia. Länsiö ei itse kuvailisi Pärtin musiikkia yksinkertaiseksi. Hänen mukaansa se on varsin elävää, samaan aikaan sekä staattista että hengittävää.

Pärtin musiikin hienous korostuu pienissä yksityiskohdissa

Ensi vuonna Virossa avataan Arvo Pärt -keskus keskelle mäntymetsää ja meren lähelle Laulasmaalle. Keskukseen on tarkoitus koota kaikki Pärtin teokset ja siellä voi tutkia tarkemmin säveltäjän tuotantoa ja luovaa perintöä.

Filed in: Uutiset

About the Author:

Comments are closed.