Musiikin avulla voi oppia, keskittyä ja parantaa mielialaa

7 kesäkuun, 2018

Moni meistä kuuntelee musiikkia kotona, autossa, junassa, lenkillä tai vaikka kuntosalilla. Hyvän musiikin avulla voi jaksaa kuntoilua paremmin, herätä aamuun virkeämpänä tai fiilistellä viikonloppua. Ei siis ihme, että musiikki on aina ollut olennainen osa kaikkia kulttuureita. Jokainen musiikkia kuunnellut on varmasti voinut huomata miten musiikki vaikuttaa itseen ja kuinka eri tilanteissa toimii eri musiikki. Musiikin vaikutuksia aivoihin on selvitetty tutkimusten avulla myös tiedemiesten voimin, mutta kaikkia vastauksia ei ole vielä saatu. Varmaa näyttäisi kuitenkin olevan, että musiikki on erittäin tehokas tapa aktivoida aivoja ja esimerkiksi parantaa keskittymistä. Osassa tilanteista parhaiten toimii klassinen musiikki, toisinaan taas parhaat vaikutukset saadaan lempimusiikin avulla, musiikkityylistä riippumatta.

Musiikkiin liittyy vahvoja tunteita ja muistoja

Musiikki tuntuu olevan asia, joka yhdistää sukupolvia. Nyt keski-ikää lähestyessäkin on lähes pakko rynnätä tanssilattialle, kun joku nuoruuden suosikkibiisi soi. Samalla moni kappale herättää muistoja ensimmäisistä ihastumisista, nuoruuden vapaudesta ja kesäöistä.

Musiikin kuuntelu vaikuttaa tunteisiin ja aktivoi aivoissa useita eri osa-alueita. Musiikin vaikutuksia on tutkittu aktiivisesti viime vuosina ja tulokset ovat vahvistaneet näitä oletuksia. Musiikki on auttanut jopa aivoinfarktipotilaita toipumaan paremmin. Vielä ei ole täysin selvää, miksi musiikki vaikuttaa aivoihin niin vahvasti. Sen sijaan on saatu varsin yksityiskohtaisia tuloksia siitä, mitä aivoissa tapahtuu musiikin kuuntelun aikana. Erityisesti klassisen musiikin kuuntelu vaikuttaa aivoissa dopamiiniaineenvaihduntaan, oppimiseen ja muistiin.

Kuunnella musiikkia

Musiikki vaikuttaa vahvasti aivojen tunnekeskuksiin eli niihin kohtiin aivoista, joihin ovat tallentuneet tunnemuistomme. Ei siis ihme, että musiikki voi houkutella pintaan vanhoja tunteita tai tapahtumia tai toisaalta piristää syvänkin ahdistuksen keskellä. Aivojen tunnekeskukset ovat avainasemassa myös oppimisen kannalta, joten tämä selittää osin musiikin kuuntelun ja paremman oppimisen välistä yhteyttä.Musiikkia kuuntelemalla voi hidastaa aivojen rappeutumista. Aivoinfarktipotilailla tehty tutkimus osoitti, että lempimusiikkiaan päivittäin kuuntelevien potilaiden kognitiiviset kyvyt alkoivat parantua ja muisti ja kielelliset funktiot vahvistuivat. Musiikki myös rentouttaa, sillä ihmisen keho alkaa seurata musiikin rytmiä. Ja tietenkin musiikki kohottaa mielialaa.

Valitse klassista musiikkia opiskelun tueksi

Klassinen musiikki tuli elämääni vasta aikuisena, sillä yliopistossa opiskellessani etsin apua keskittymiseen ja törmäsin artikkeliin klassisen musiikin vaikutuksista. Vaikka en aiemmin ollut juuri musiikkityyliin tutustunut, päätin lisätä myös klassista musiikkia kuunteluvalikoimaani. En ottanut paineita siitä, ymmärränkö kaikkea musiikkia oikein, vaan valitsin kuunneltavaksi musiikkia, joka itseä miellytti. Aina toisinaan opettelin tietoisesti kuuntelemaan myös ”vaikeampia” teoksia. Koin tästä olleen huomattavasti apua pitkinä pänttäysöinä ja samaa todistavat nykyään myös asiasta tehdyt tutkimukset.

Oppimisen tueksi sopii erityisen hyvin klassinen musiikki, kunhan se ei ole liian levotonta. Klassisen musiikin muuta musiikkia monimutkaisemmat rakenteet kehittävät aivojen monimuotoisuutta. Tutkimusten mukaan erityisen hyvin opiskelun ja muun keskittymistä vaativan toiminnan tueksi sopii barokkimusiikki. Kun Bachin brandenburgilaiset konsertot soivat taustalla, jaksaa keskittymistä jatkaa pidempään kuin normaalisti. Keskittymistä tehostavat myös Bachin viulukonsertot, Vivaldin huilukonsertot ja Händelin vesimusiikki.

Musiikki sopii mainiosti myös luovaan tekemiseen ja rentoutumiseen

Nykyään työnkuvaani kuuluvat myös ideointi ja kirjoittaminen ja jälleen olen kääntynyt musiikin puoleen. Luovan tekemisen, kuten kirjoittamisen, taustalle sopivat parhaiten Haydnin sinfoniat n:o82 c-duuri ja n:o 101 d-duuri. Voit kokeilla samaan tarkoitukseen myös Mozartin Pientä yösoittoa. Minulle tärkeää on, ettei musiikki vie liikaa keskittymistä vaan nimenomaan toimii tukena taustalla. Eri asia tietenkin on, jos tarkoitus on keskittyä vain musiikkiin. Konserteissa suuntaan kuuntelemaan mielelläni myös sellaista musiikkia, jota en kotioloissa kuuntelisi. On mielenkiintoista laajentaa ymmärrystään ja musiikkimakuaan.

Meillä soi kotona musiikki lähes jatkuvasti. Päivisin mennään enemmän lapsien ehdolla, mutta toisaalta olemme saaneet heidätkin innostumaan jo monesta omasta suosikkibändistä lastenlaulujen lisäksi. Tuntuu, että myös lapset saa rauhoittumaan helpommin musiikin avulla. Meillä esimerkiksi päiväunille nukahtaminen tapahtuu monesti rauhallisen musiikin säestyksellä ja iltasadun lisäksi kuullaan iltalauluja.

Olen tehnyt itselleni soittolistoja eri tilanteisiin ja näille listoille olen koonnut vanhoja suosikkeja sekä varmasti tilanteessa toimivia kappaleita. Tällä hetkellä Spotifysta löytyvät listat ainakin juoksulenkille, viikonloppuaamuun, siivoukseen ja työntekoon. Olen alkanut nauttia musiikista myös muun puuhailun taustalla, esimerkiksi ratkoessani ristikoita Sanaristikot.netin puolella tai keskittyessäni Pokerstarsin sivulta löytyviin strategiapeleihin, ja tällä yhdistelmällä tunnen todella rentoutuvani tehokkaasti. Ainakin omien aivojeni kohdalla voin todella allekirjoittaa väitteen musiikin keskittymistä parantavista ja rentouttavista vaikutuksista – myös harrastaessa.

Musiikista apua sairauksiin ja kipuihin

Tutkimusten mukaan musiikki ei ole ainoastaan hyväksi aivoille, vaan myös sydämelle ja verenkierrolle. Musiikista riippuen keho voi valpastua tai rentoutua. Valpastuessa vereen vapautuu adrenaliinia ja samalla sydämen syke nousee. Haittapuolena on se, että nykyään joka paikassa soiva musiikki voi toisinaan ajaa kehon jopa ylivirittyneeseen tilaan. Omalla kohdallani olen huomannut, että vaikka keskittynyt musiikin kuuntelu on huomattavasti lisääntynyt, siedän selvästi aiempaa huonommin esimerkiksi ostoskeskuksissa tai kuntosalilla soivaa älämölöä. Jos altistun sille useamman tunnin, olen varmasti kotiin päästyäni väsynyt. Kaikki musiikki ei siis ole ainoastaan hyväksi, vaan musiikin täytyy olla sellaista, josta kuulija todella nauttii.

Musiikin soittaminen

Musiikkia voidaan joissain tilanteissa käyttää lääkkeiden tukena tai jopa korvaajana. Esimerkiksi leikkauspotilaille tai synnyttäjille soitettu lempimusiikki on auttanut heitä rentoutumaan ja kipulääkettä on tarvittu vähemmän. Musiikilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia myös mm. levottomiin dementikkoihin tai aggressiivisiin lapsiin. Musiikin avulla myös dementiasta kärsivä voi löytää kosketuksen muistoihin ja saada sitä kautta lisää turvallisuuden tunnetta. Suomessa kehitetäänkin parhaillaan musiikkiin perustuvaa kuntoutusohjelmaa muistisairaille.

Jos haluat hyötyä musiikin monipuolisista, positiivisista vaikutuksista, suosittelen rohkeasti kokeilemaan useampaa erilaista musiikkia ja tutkailemaan, miten se juuri sinuun vaikuttaa. Älä arastele uusiakaan musiikkityylejä, voit löytää vielä aivan uuden lempikappaleen.

Filed in: Uutiset

About the Author:

Comments are closed.